Kirja on päiväkirjamuotoinen muistelmateos, inhimillisyydessään ja rehellisyydessään liikuttava muotokuva 1900-luvun kenties tunnetuimmasta kristitystä munkista. Se alkaa vuodesta 1939, kun Merton asuu New Yorkissa, haaveilee vuoroin kirjailijanurasta ja vuoroin luostarielämästä, ja päättyy hänen Aasian-matkaansa ja tapaturmaiseen kuolemaansa vuonna 1968. Kirjoittamisen kautta Merton etsi paikkaansa suhteessa maailmaan ja Jumalaan. Tähän kirjaan on koottu hänen päiväkirjamerkinnöistään keskeisimmät, kirpeimmät, tarkkanäköisimmät ja humoristisimmat. Ne kertovat elinikäisestä sisäisestä etsinnästä ja pyrkimyksestä kohti mielen hiljaisuutta, rauhaa ja solidaarisuutta.

Thomas Merton (1915–1968) oli katolinen munkki, runoilija, kirjailija ja rauhanaktivisti. Vaikka hän eli suurimman osan elämästään hiljaisessa trappistiluostarissa keskellä Kentuckyn metsiä, hän välitti syvästi maailmasta ja osallistui aktiivisesti rauhanliikkeeseen ja uskontojen väliseen vuoropuheluun. Hänen keskustelukumppaneidensa joukossa olivat puolalainen Nobel-runoilija Czeslaw Milosz, laulaja Joan Baez, Dalai-lama ja Thich Nhat Hanh. Hän toimitti myös kirjallisuuslehteä, jossa hän julkaisi mm. Pentti Saarikosken runoja.Teoksen esipuheen kirjoittaa Jaakko Heinimäki.