Hyväkuntoinen käytetty kirja.

Varhaisessa kirkossa jumalanpalvelus, pyhä liturgia, oli monimuotoinen ja elävä. Pyhillä tiloilla, tuoksuilla, musiikilla ja eleillä kuvattiin uskon kokemusta. Symbolien merkitys oli tärkeä, sillä ne yhdistivät näkyvän ja näkymättömän.Liturgian ja opin tuli olla keskenään sopusoinnussa. Jumalanpalveluskäytäntöjä perusteltiin siksi opillisesti, mutta toisaalta - lex orandi, lex credendi -periaatteen mukaisesti - jumalanpalveluskäytännöt myös muovasivat kristillistä oppia. Liturgisen ja opillisen moninaisuuden keskellä varhainen kirkko joutui myös käymään rajanvetoa ja torjumaan kristilliselle uskolle vieraita käytäntöjä. Tähän Suomen patristisen seuran vuosikirjaan on koottu kuusi artikkelia suomalaisilta patristiikan tutkijoilta. Artikkelit perustuvat esitelmiin, jotka on pidetty neljänessä suomalaisessa patristiikan symposiumissa, Symposium Patristicum Fennicumissa, 3. toukokuuta 2016.

Sisältö:
Esipuhe Anni Maria Laato, Suomen patristisen seuran puheenjohtaja

Kaste Johanneksen salaisessa kirjassa muiden setiläis-gnostilaisten tekstien valossa Antti Marjanen, professori, Helsingin yliopisto

Origeneen opetus ehtoollisesta Harri Huovinen, teologian maisteri, Itä-Suomen yliopisto

Vartioi ja tee tilaa: Onko naisdiakoneilla liturgisia tehtäviä Apostolisissa konstituutioissa? Pauliina Pylvänäinen, teologian tohtori, Itä-Suomen yliopisto

Kirkon ääni: Basileios Suuren psalmilaulun teologiaa Tuomas A. Meurman, teologian maisteri, Helsingin yliopisto

Suitsuttamisen merkitysulottuvuuksia bysanttilaisissa ja syyrialaisissa liturgiakommentaareissa Serafim Seppälä, professori, Itä-Suomen yliopisto

Andreas Kreetalaisen Suuren kanonin askeettinen teologia Damaskinos Olkinuora, teologian tohtori, Itä-Suomen yliopisto