Hermann Hesse kirjoitti Gertrudin vuonna 1910, kuusi vuotta esikoisromaaninsa jälkeen. Hän oli tuolloin, 33-vuotiaana, kokenut epäonnistuneen avioliiton ja hänen suhtautumistaan naisen ja miehen väliseen rakkauteen tummensi pessimistisyys. Tässä teoksessaan kirjailija kuvaa kahden poikkeusihmisen, lahjakkaan säveltäjän ja kuuluisan sankaribaritonin rikkumatonta ystävyyttä. Rampa säveltäjä Kuhn, teoksen minä, elää eristäytyneenä musiikille ja maailmanmies Heinrich Muoth kiehtoo hän eloisalla, perimmältä synkällä luonteellaan.