Uskontotieteilijät JP Jakonen ja Matti Kamppinen avaavat  tietokirjassaan "Kestävä henkinen kehitys — Ajattelun työkaluja henkiseen huoltovarmuuteen" näköaloja henkisyyden käsitteeseen, tutkimukseen ja kokemukseen. Uutuusteos esittelee ajattelun työkaluja henkisyyden ymmärtämiseen nykymaailmassa. Henkisyyden tutkimus on monitieteinen ala, joka yhdistää neurologiaa, filosofiaa, uskontotiedettä ja psykologiaa. Teos tuo esiin kiinnostavia uusia avauksia, joiden kautta henkisyys näyttäytyy moniulotteisena, monimuotoisena ja jatkuvasti kehittyvänä ilmiönä.

Henkisyydestä puhutaan usein ilmiönä, joka ei mahdu järjen piiriin. Sen alle on koottu niin enkeliuskomuksia kuin zeniläisiä oivalluksia, henkilökohtaisia havahtumisen hetkiä sekä laajoja kulttuurisia kiistoja. Henkisyys on aikamme väärinymmärretyimpiä ilmiöitä – ja juuri sitä tarkastelee Kestävä henkinen kehitys, joka tarjoaa lukijalle tuoreita näkökulmia ja ajattelun työkaluja.

Tekijät esittelevät kirjassaan, miten henkisyyttä voi ymmärtää tieteellisesti, kriittisesti ja käytännönläheisesti. Teos kysyy muun muassa:

• Miten kerrostalomalli auttaa hahmottamaan erilaisia maailmankuvia?
• Kuinka erottaa toisistaan esirationaalinen ja jälkirationaalinen henkisyys?
• Mitä henkinen älykkyys tarkoittaa – ja mitä tapahtuu, jos johtajalta sitä puuttuu?
• Voiko psykologisesta kärsimyksestä vapautua – ja onko sen kokeminen oikeutettua

Kirjassa käsitellään henkisyyden määritelmiä, henkistä havahtumista, henkistä kasvua sekä henkisyyden (väärin)ymmärtämisen teemoja. Keskeisenä näkökulmana on, että hyvä johtajuus edellyttää henkistä kasvua, joka ei ole valinnainen taito vaan vastuullisen toiminnan perusta.

Henkisyyden tutkimus on monitieteinen ala, joka yhdistää neurologiaa, filosofiaa, uskontotiedettä ja psykologiaa. Teos tuo esiin kiinnostavia uusia avauksia, joiden kautta henkisyys näyttäytyy moniulotteisena, monimuotoisena ja jatkuvasti kehittyvänä ilmiönä.

Kirja on itsenäinen jatko-osa tekijöiden aiemmalle teokselle Kokonaisuuden näkemisen taito – Johdatus integraaliseen ajatteluun (2021).