Käytetty peruskuntoinen kirja. Kansipaperissa repeämä.

Autonomisen, itsenäisyyteen pyrkivän Suomen jaVenäjän viranomaisten välillä oli 1800-luvun loppupuoleltaalkaen kitkaa, mutta taiteilijat olivat ystäviäkeskenään. Suomalaiset taiteilijat – Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela etunenässä – välittivät vaikutteita useille Venäjän kärkitaiteilijoille, kuten Ilja Repinille, Nikolai Roerichille ja Alexander Benoisille, sekä innoittivat visioiden löytämisessä Venäjän taiteen kuulua impressaariota, Sergei Djagileviä. Tämän ansiosta venäläistaiteilijat kehittivät suhteen Suomen luontoon, kulttuuriin, tavallisiin suomalaisiin sekä maan kulttuurihenkilöihin.

Teos sisältää suomalaisten ja venäläisten taiteilijoiden kirjeenvaihtoa ja antaa käsityksen, kuinka Suomen kulttuurielämän eurooppalaisuus vaikutti venäläisiin ja uudisti venäläistä taidetta. Pietari ei ollutkaan taiteilijoiden ainoa ikkuna maailmalle, vaan sitä oli myös Suomi – Suuren Venäjän pikku-Eurooppa – eurooppalainen kolkka Venäjän imperiumin luoteiskulmassa.

Helena Soini valmistui Petroskoin yliopiston kielitieteen, kirjallisuuden ja historian laitokselta, ja jatkoi opintojaan Tartossa sekä Moskovassa. Soinin vanhemmat ovat venäläisiä: äiti on kotoisin Arkangelin alueelta Vienanmeren rannikolta ja isä Ukrainasta, Harkovista. Suomalainen sukunimi periytyy ex-aviomieheltä. Nykyään Helena Soini toimii Venäjän tiedeakatemian Karjalan alueen kielitieteen, kirjallisuuden ja historian instituutissa vanhempana tutkijana. Hän on Venäjän kirjailijaliiton jäsen. Helena Soinilta on julkaistu Karjalassa useita kirjoja ja kirjoituksia suomalais-venäläisistä kulttuurisuhteista, pienimuotoista kaunokirjallisuutta sekä mm. neljä runoteosta.