Elämään kuuluu kaikki, myös Kuolema. Tämä tieto ei lohduta Sanna Vaaraa, kun hänen isosiskonsa sairastuu yllättäen syöpään ja saa kuusi kuukautta elinaikaa. Siskon elämänvoiman hiipuminen vie kirjoittajan varjoihin, jossa lapsuudentraumat, suvun ristit, kuolemanpelko ja häpeä lymyävät. Vaara menee puntit täristen pelkoja päin, milloin räppiä lavalla tykittäen, milloin autohuutoterapiaa harrastaen. Hätää hillitsevät luottamus elämän Mysteeriin, kirjoittaminen ja ronski huumori. Sekä hokema, joka toimii kuin taikatemppu: Kaikki on hyvin. Silloinkin kun ei ole.

Pysäyttävistä aiheistaan huolimatta Siskonpeti on tulvillaan toivoa, lämpöä ja naurua. Se on rohkaiseva muistutus, että matka jatkuu, vaikka sen kulkua tai määränpäätä ei aina ymmärtäisikään