Neljäs tie & Gurdjieff
Kalenterivuoden aluksi on hyvä yrittää havahtua talvipesästään ja siirtyä paljaasta olemisesta ainakin lapsen askeleen verran kohti tietoista eksistenssiä.
G. I. Gurdjieff oli vuonna 1949 toisille olemassaolon tasoille siirtynyt henkinen opettaja, jolla oli tiedostamiseen herättävää kokemusta korostava koulutustapa ja upeat viikset. Gurdjieffin niin sanottu Neljäs tie on esoteerinen metodi, joka pyrkii yhdistämään kehon, tunteen ja älyn painottamisten koulukuntia, sekä näiden välillä kulkevaa sisäistä notkeutta ja tietoisuusolemuksen sähköistävää oivallusta. Gurdjieffin itsensä lisäksi koulukunnan tunnetuimpiin edustajiin kuuluvat P. D. Uspenski (englantilaisittain Ouspensky) ja J. G. Bennett. Suomessa Neljännen tien kirjallisuutta on julkaissut jo vuosikymmeniä erityisesti Karatas-seura.
AIONISSA on omistettu oma hyllynsä Gurdjieffin ja Neljännen tien kirjallisuudelle. Osa materiaalista on nähtävillä nettikaupan puolella, mutta kuten yleensä, on paras tulla tsekkaamaan valikoiman laajuus myymälään paikan päälle.
* * *
“Kun ihminen samaistuu johonkin pieneen ongelmaan hän unohtaa täysin ne suuret päämäärät, joita hänellä oli työn alussa. Hän samaistuu yhteen ajatukseen ja unohtaa muut ajatukset; hän samaistuu yhteen tunteeseen, yhteen mielialaan unohtaen avarammat ajatukset, tunteet ja mielialat. Itseensä kohdistuvassa työssä ihmiset ovat niin samaistuneita erillisiin päämääriin, etteivät he näe metsää puilta. Kaksi tai kolme lähintä puuta edustavat heille koko metsää.
Samaistuminen on yksi kauheimmista vastustajistamme, koska se tunkeutuu kaikkialle ja pettää ihmistä sinä hetkenä, jolloin hänestä itsestään näyttää, että hän taistelee sen kanssa. On erityisen vaikeaa vapauttaa itsensä samaistumisesta, koska ihminen luonnostaan samaistuu helpoiten asioihin, jotka kiinnostavat häntä eniten ja joille hän antaa aikansa, työnsä ja huomionsa. Voidakseen vapauttaa itsensä samaistumisesta ihmisen täytyy jatkuvasti olla valpas ja säälimätön itseään kohtaan eli hän ei saa pelätä kaikkien niiden hienovaraisten ja kätkettyjen muotojen näkemistä, joita samaistuminen ottaa. (...) Ihminen ei voi tehdä mitään järkevää, kun hän on samaistuneessa tilassa. Jos ihmiset kykenisivät näkemään, mitä samaistuminen merkitsee, he muuttaisivat mielipidettään. Ihminen tulee esineeksi, kappaleeksi lihaa.”
– Ouspensky: Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta, s. 183